OSAKARIK

Jotakin hässäkkää Porin jazzeihin liittyen

Vastavalittu toimitusjohtaja erotettiin sosiaalisessa mediassa kummunneen keskustelun vuoksi. Pentti Linkola olisi luultavasti tyytyväinen, mikäli valtaosa ihmiskunnasta olisi homoja. Raamatun lause:" Lisääntykää ja täyttäkää maa" kävisi mahdottomaksi.

Syntyvyys on Suomessa niin alhaisella tasolla, että olen Päivi Räsäsen kanssa samaa mieltä. Lisäksi olen samaa mieltä oikeudesta eriäviin mielipiteisiin, jos niillä ei fyysisesti loukata ketään. Suuressa ihmisjoukossa aina joku pahoittaa mielensä, onko parempi jättää keskustelu käymättä?

Homouskin saattaa olla ympäristöystävällinen valinta. Viherpiipertäjät voisivat ottaa asian agendakseen. Seuraavissa vaaleissa: Ryhdy homoksi ja pelasta maapallo ilmaston muutokselta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala

Seksuaalinen suuntautuminen ei edelleenkään ole valinta.

Juha Hämäläinen

#1. Menepä Anssi selittämään vakaumuksesi Nykiin sateenkaariväelle niin pääset teho-osastolle. Nykissä voivat vaihtaa suuntautumistaan kesken päivänkin. Heille se on mahdollista.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Nyt kyllä tahtoisin tietää enemmän. Mitä siellä Nykissä siis tapahtuu?

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala Vastaus kommenttiin #7

Hämäläisellä on mitä ilmeisimmin runsaasti sisäpiirin tietoa tästä aiheesta.

Risto Koivula

Tämä kommetti oli alun perin tarkoitettu Helena Solinin juttuun samasta aiheesta.

Hän on kuitenkin esyänyt keskutelun ainakin minulta, joten pistän sen tänne (koetan kepillä jäätä):

Johanna Korhonen on maikkarin vanha hölynpöly-teknologiatoimittaja, joka kertoili "todella ajattelevista tietokoneista"...

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/12/kognit...

Spammiro Botti: Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly

« Vastaus #27 : ma 06.11.2017, 02:58:42 »

Se on vähän sellaista, että kun ollaan jyvällä, niin HUOMATAAN HETI asiat!

http://keskustelu.mvlehti.net/index.php?topic=40699.0

Vs: Johanna Korhonen, George Sorosin rahoittama

Spammiro Botti

Lainaus käyttäjältä: PR - 22.02.2017 17:21

[q]George Sorosin omistama Open Society Foundation rahoittaa journalisteja, esimerkiksi Johanna Korhosta.

Johanna Korhonen kirjoitti v. 2013 kirjan 10 polkua populismiin. Sivulla 5 hän kiittää kirjan rahoituksesta Open Society Foundation'ia. Ei kuitenkaan kerro mitään itse Sorosista ja tämän ilmeisestä tarkoituksesta tuoda miljoonia muslimeja Eurooppaan, mikä on olennaista aiheen kannalta. Korhonen levittää kirjallaan selvää mamu-propagandaa sekä toistaa aiheeseen liittyviä valheita.

Aloite kirjan kirjoittamisesta tuli Lontoossa toimivalta Counterpointilta, minkä Johanna Korhonen kertoo sivulla 82. Mikä tämä Counterpoint-järjestö on, ei Korhonen kerro. Varmaan sekin saa rahaa Sorosilta.[/q]

SB: Johanna Korhonen on ollut jossakin Bilderberg-ohjauksessa 20 vuotta, ainakin siitä asti kun hänet pyhäkoulun tiedolla pantiin juontamaan Kolmosen "IT-teknologiaohjelmaa".

Tämä päästö tuli samaan aikaan Alma-Meedian Korhoselta ja Hesarilta, juuri kun Bilderberg-Apumatti Apunen oli valitti Alkkarin haistapaskantiede-apulaispäätoimittajaksi:

" Paviaanin käsitteellinen ajattelu ei oikein vakuuta... (2001)

(Tarjottu Aamulehdelle marraskuussa 2001, ei julkaistu. Bilderberg oli jo tuolloin komentanut, että Suomessa saa olla vain pelkkää haistapaskantiedettä. 4.2.2016 "vuoden tiedetoimittajaksi" valittu Vesa Vanhakakka ei tuolloin ihan vielä ollut lehden "tiedetoimittaja", vaan hänellä "vahvistettiin" toimitusta kohta tämän jälkeen.) "

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/helsing...

" Risto Koivula, DI, Tampere

Assosiatiiviselle muistille perustuva tietokone ei ajattele

Helsingin Sanomien 10.11.2001 tiedesivulla on kirjoitus Nokian tutkijan tohtori Pentti Haikosen kehittämästä oppivasta neuronimikropiiristä. Tällaisella mikropiirillä olisi tarkoitus yhdistää esimerkiksi koneen "aistimaan" hahmoon jokin esimerkiksi sanallinen koodi, jos nämä hahmot esiintyvät riittävän monta kertaa yhdessä,ja eri koodien osia yhdistelemällä voitaisiin saada kone myös muodostamaan ikään kuin assosioimalla uusia hahmoja aikaisempien hahmojen osien tai "ominaisuuksien" avulla.

Mikropiirin "oppimia" hahmoja nimitetään kirjoituksessa "mielikuviksi", ja koska ajattelu ylei- sesti ja ilmeisen oikein ymmärretään (ihmisen) mielikuvien yhdistele-miseksi signaalien (kielen, sisäisen puheen) avulla, herää kysymys, voisiko riittävän monimutkainen ja ennen kaikkea riittävän monimutkaisista mikropiireistä koostuva oppiva konekokonaisuus "ajatella": "Voiko kone muka todella oppia ihan itse merkityksiä, älytä?", kysyy toimittaja.

Edelleen Haikosen yritys poikkeaa muista tuhansista yrityksistä rakentaa oppiva kone tarkas- telunäkökulmaltaan: "Muut ovat lähteneet hermoverkkomalleissa alhaalta ylös. Minulla on uusi näkökulma, eli katson koko systeemin arkkitehtuuria ylhäältä päin."

Edelleen todetaan mm.: Haikonen käyttää sirussaan rinnakkaisia signaalien ryhmiä. Niistä jää muistijälki verkottuneeseen piirimuistiin, kuten muistijäljet meillä aivoihin.

"Hahmo on tärkeämpi kuin 0 ja 1. Ei ihminenkään käytä numeerisia laskuja koko ajan. Kaikki ajatuksemme ovat itse asiassa hahmotusta."

"Tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Jo Aristoteles selitti, että ajattelemme assosioimalla, yhdistelemällä asioita."

Mutta ajatteleeko se kone sitten? "Ainakin siihen syntyy sisäisiä mielikuvia, joiden merkitys on sidottu ulkomaailmaan", Haikonen vastaa:

"Assosiatiivinen muisti poikkeaa tietokoneiden vakiintuneista 0/1-ohjelmista siinä, että muistin merkitys on sidottu "rautaan" eli tässä tapauksessa piikiekkoihin. Samalla tapaa mielikuvamme on sidottu aivojen hermoverkkoon", todetaan kirjoituksessa, ilmeisesti toimittajan taholta.

Haikosen molemmat perusnäkökohdat ovat varmasti periaatteeltaan oikeita myös tarkastelta- essa todellista ajattelua. Tieto on päässämme varmasti jonkinlaisessa assosiatiivisessa eikä esimerkiksi digitaalisessa muodossa, ja systeemin arkkitehtuuria on tarkasteltava ylhäältä alaspäin eikä päin vastoin. Viimeksi mainittu on jo sikälikin selvää, että mitä pienemmiksi osiksi me systeemin jaamme, hermosoluiksi, synapseiksi, välittäjäaineiksi jne., sitä laajemmalle joukolle kauempana ja kauempana inhimilli-sestä ajattelusta olevia eläinryhmiä nämä peruspalikat ovat yhteisiä. Esimerkiksi simpanssin ja ihmisen perusaivosolut tuskin paljonkaan poikkeavat toisistaan, rotan synapsit ovat samanlaisia kuin näiden kehittyneempien lajien (luulisin), niitä vain on solua kohti vähemmän jne. Sen sijaan ei ole lainkaan selvää,että mielikuva olisi nimenomaan sidottu johonkin hermosoluun tai niiden ryhmään.Ajattelu ei myöskään ole mitä tahansa hahmotusta, vaan se on nimenomaan kieltä ja mm. logiikkaa käyttävää hahmotusta,sillä on niin "digitaalinen" (tosi/epätosi) kuin assosiatiivinenkin puolensa. Paitsi ajattelumme kieli, myös sen logiikat kehittyvät historiallisesti.

Tämä vertaus muihin lajeihin, kuten simpansseihin, jotka eivät ajattele ympäristöstä riippu- mattomalla tavalla kuten ihmiset, vaikka nekin orientoituvat ympäristöönsä opitun tiedon avulla, myöskin pääasiassa opitun ns. ärsykehierarkian ohjaamina, kertookin vastauksen siihen, ajatteleeko kone vai ei:hienoimmatkaan komponentit eivät takaa, että syntyisi ajattelua. Sen sijaan voi syntyä uusia tehokkaita tapoja kuvata ympäristöä koneeseen ja kehittää tätä automaattina. Mitä enemmän mennään solu- ja komponenttitasolle,sitä enemmän se, mitä simpanssin aivoissa tapahtuu, on täsmälleen samaa fysikaalisesti, kemiallisesti, sähköisesti ja informatiivisestikin kuin se, mitä meidänkin aivoissamme tapahtuu. Tosin eri asiat ovat vähän eri paikoissa. Koneisto on perusteiltaan sama ja ehdollisten refleksien järjestelmän kehittämä, mutta ihminen käyttää sitä eri tavalla. Ajattelu edellyttää tietoisuutta, jossa me kielellisesti mielikuviamme yhdistelemme, ja "oikeiksi" eli tosiksi katsomamme johtopäätökset objektivoimme uusiksi muistijäljiksi takaisin alitajuntaamme, josta niitä sitten voimme taas palauttaa mieleemme edelleen prosessoitaviksi.

Haikosen ja muiden tutkimus, jolle toivotan parhainta menestystä, saattaa tietysti poikia vaikka miten järisyttäviä parannuksia tietoteknologiaan, joskaan digitaalista laskemista sellaiset automaatit eivät syrjäytä. Niille syntyy muita, nyt ennakoimattomiakin käyttökohteita.

Helsingin Sanomien 13.10. tiedesivulla käsitellään periaatteessa samaa kysymystä: milloin ihmisen keksimän koneen voidaan katsoa olevan älykäs? Alaotsikko antaa yhden vastauksen: "Koneille voidaan luoda historia ja persoonallisuus, mutta ei tietoisuutta."

Voidaan keskustella siitä, mitä ovat historia ja persoonallisuus, mistä kone ikään kuin "luulee" olevansa peräisin, ja mitä se itse "luulee" olevansa, ja voidaanko koneesta tällaisia termejä käyttää johtamatta "yleistä tietoisuutta" ehdoin tahdoin harhaan. Mutta tietoisuus on ilmiö, joka ikään kuin peilautuu ihmispäähän yhteiskunnan kautta, muiden kehittämän päidemme ulkopuolelle koodatun tietopohjan, palautteen (joka sekin on osattava tarvittaessa tulkita jopa valheelliseksi), paitsi ympäristön myös omien ajatusten havainnoinnin ja niiden todenperäisyyden testaamisen jne. kautta.

Koneellisen tietoisuuden kehittäminen edellyttäisi, että koneet ikään kuin eläisivät omassa yhteiskunnassaan, josta käsin ne sitten tekisivät havaintoja esimerkiksi tästä meidän yhteiskunnastamme, ja vaikuttaisivat siihen. Ei oikein vaikuta mahdolliselta, eikä välttämättä kauhean toivottavaltakaan. Ja kuten mainittu, tietoisuus on ajattelun, ja ajattelu tietoisuuden ehdoton edellytys.

Risto Koivula, DI, Tampere

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIn... "

Kaikki hölynpölymaakarit helvettiin meedioista.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Siellä se kommentti on muuten edelleen.
En ole ikinä estänyt täällä ketään kommentoimasta enkä poistanut yhtä ainutta kommenttia.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

En missään tapauksessa ole estänyt keskustelua keneltäkään.
Mistähän mahtaa olla kyse?

Kyllä tuo kommentti näkyi ainakin äsken oman kirjoitukseni jäljessä.

Risto Koivula

Minä laitoin kommentin, enkä ole poistanut sitä.

Enkä muista koskaan poistaneeni muiden kommentteja viesteihini, vaan yleensä vastannut niihin.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Käy ihmeessä tarkistamassa. Kyllä se siellä on.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Äläkä piilota tupakan tumppeja maastoon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset